Aivan maaliskuun alussa, eli n. melkein 4 viikkoa sitten, kun oltiin istumassa olusella läheisessä panimossa Rodneyn kanssa, meidän seurassa oli myös Rodneyn vanha pomo Matt. Siellä terassilla istuskellessamme Matt kertoi että hän on itse lähdössä Tasmaniaan perhettään moikkaamaan sen viikon lauantaina, ja heitti että jos minua kiinnostaisi nähdä Tasmaniaa, olisin tervetullut majoittumaan heidän kotonaan milloin tahansa. Tästä tarjouksesta kiitollisena ja innoissani sanoin että tottakai haluan saada uusia kokemuksia ja nähdä uusia paikkoja! I'm in!
Siispä aloin samantien pohtimaan sopivinta ajankohtaa, ja etsiskelemään halvimpia lentoja. Ja muutaman päivän (okei ainakin yli viikon) sumplimisen ja mietiskelyn jälkeen sain vihdoin järjestettyä asiat niin että saapuisin Tasmaniaan
17.pvä ja palaisin Sydneyyn 25.
Ja niin se lähtöpäivä läheni, ja pian olinkin jo junassa matkalla lentokentälle. :)
Junat, lennot vaihtoineen, kaikki sujuivat ongelmitta. Saavuin Hobartin lentokentälle tiistaina klo 16, ja sieltä nappasin lentokenttäbussin kohti keskustaa. Keskustasta Lucy, Mattin vaimo, nappasi minut kyytiin ja sieltä ajettiin aivan ensiksi Lucyn äidin luokse missä lapset olivat olleet hoidossa sen päivän.
Tytöt, 3-vuotias Tamsyn ja 5-vuotias Amelia, ujostelivat ensin, mutta kyllä muuttui ujous ystävyydeksi kertaheitolla hyvin pian kun innostuivat esittelemään minulle taloa (ja eritoten leikkihuonetta - ja jokaikisen lelun mikä siellä huoneessa oli), ja kun annoin molemmille omat Suomi-tuliaiset; 2 pikkupikkuista keraamista Muumi-mukia (kiitos äiti :)!!) olivat tyttöjen ilmeen näkemisen arvoiset, eikä niitä mukeja sitten laskettu kädestä koko päivän aikana. :)
Hetki siellä oleiltuamme otettiin muksut mukaan ja ajettiin Rose Baysta Howrah'iin, Lucyn kotiin. Talo oli oikein kiva, minulla oma huone alakerrassa, ja keittiö ja olohuonee ym sijaitsivat yläkerrassa.
Olohuoneen ihana ikkuna (tiedoksi niille jotka eivät vielä tiedä; rakastan isoja ikkunoita!) ja uskomattoman hienot maisemat sieltä. :) Ylläolevassa kuvassa oli jo ilta ehtinyt alkaa hämärtyä, plus keli oli ollut sateinen, joten tässä hieman parempi kuva ..
Tämä kuva on otettu viereisen keittiön ikkunasta, upea näkymä samaan suuntaan kohti Mt Wellington vuorta. Kyllä kelpasi nauttia aina aamukahvit ja aamupala moisissa maisemissa! :)
Keittiö.
Ja ihana vanharouva Jess,
tai niinkuin itse hänet nimesin:
The Licky Dog.
♥
Keskiviikkona suuntasin kohti keskustaa, päämääränä turisti-info josta varmasti saisin parempaa kuvaa minkälaisia toureja ja tekemistä Tasmaniassa on tarjolla. Siispä ei muutakun bussin kyytiin mars ja tuumasta toimeen!
Ja siellä Visitor Information Centerissä tulikin sitten vietettyä tovi. :D Niin monen monta esitettä kävin läpi, pohdin päiviä ja kustannuksia, mikä olisi mieluisinta tekemistä, ja mitkä joutuisin kylmästi karsimaan pois.
Lopulta aikani siellä erilaisia toureja vertailtuani, ja jo kovin nälkäisenä, pääsin vihdostaviimein päätökseen valintojeni kanssa ja suuntasin kohti tiskiä. Tuona aikana, ja varsinkin siinä tiskillä varauksia tehdessäni, meinasi jo monen monta kertaa yrittää ahdistuspiru puskea pään sisään, sanoen että 'Hui miten iso lovi lähtee nyt budjetista.. aijaijai.. Nyt pitäisi tehdä päätös, mutta mitäs jos se onkin hätiköity päätös? Onko kaikesta otettu nyt tarpeeksi hyvin selvää?'
Mutta sitten hätistin moiset ajatukset hevonkuuseen ja totesin itselleni että mikään ei ole ilmaista, ja tästä tulee varmasti hieno kokemus nyt kun on näin paljon tekemistä! :)
Niimpä maksoin kertaheitolla kolme opastettua kiertoajelu-aktiviteettia itselleni:
Ensin Hobart Tour torstaille, Wineglass Bay Tour perjantaille, ja 2 day Cradle Mountain Tour sunnuntaille! Done! Mahtavaa, ja seuraavaksi etsimään syötävää!
Ei tarvinnut kauaa etsiä, kun nälkä alkoi oikeestaan olla niin suuri että poikkesin heti ensimmäiseen kahvilaan mikä vastaan tuli. :D Ja kuinka hyväksi valinnaksi se osoittautuikaan!
Äskeisen könttäsumman maksettuani aivoni olivat loksahtaneet "nyt on pakko alkaa säästämään kaikessa mahdollisessa" -moodiin, joten kun pääsin kahvilaan sisään ja aloin silmäilemään vaihtoehtoja, maha kurni mutta hinnat olivat sitä vanhaa tuttua Australian mallia - kallista. Aikani siinä nieleskeltyäni ja tuumailtuani ystävällinen miesmyyjä tuli luokseni kysyen voiko auttaa, joten kysyin toiveikkaana että koskiko tuo vitriiniin kirjoitettu 'Sandwich 6$' noita (hyvännäköisiä melko muhkeita) täytettyjä leipiä tuossa? No eipä tietenkään, vaan niiden alapuolella olevia vaaleita ohuita kolmioleipiä juustolla ja kinkulla. Ilmeestäni varmasti paistoi pettymys :D
Mies jatkoi ystävällisesti eri tuotteiden hintojen selventämistä, ja toisessa vitriinissä olevien täytettyjen, muhkeiden, mehevien lämpimien (salaatti,kana-schnitzel,juusto) leipien kohdalla kuola valui jo siinä määrin että olen melko varma että taisin jäädä tuijottamaan niitä melko pitkäksi aikaa.. Totesin että näyttää kyllä todella hyvältä, mutta mietin että 8$ hinta taas ei kuulostanut säästö-linjalla olevan korvaan yhtä hyvältä. En ollut ehtinyt edes sanoa hinnasta mitään, kun miesmyyjä sanoi että jos haluan sellaisen niin hän voi sen mulle antaa 5$:lla.
"...you.. wha.. REALLY?!?"
Taisi karata mun suusta turhankin innokkaasti, ihankuin tämä olisi viimeinen mahdollisuuteni pysyä hengissä. :D Huvittuneena miesmyyjä ojensi tiskintakaa tuon lämpimän ja herkullisen tuoksuisen paksun leivän, ja kun kysyin vedestä niin vastaus oli että 0.3l pullovesi tuolla on sen ja sen verran mutta jos sulle riittää hanavesi niin se ei maksa mitään. JOO RIITTÄÄ♥ ja sain semmosen valtavan lasipullollisen sitä vettä :D
Kiittelin vuolaasti ja sanoin että nyt kyllä pelasti mun päiväni tämä veikkonen. :) Hyvämieli!
Syötyäni jatkoin lähdin vielä hetkeksi kiertelemään keskustaan, mutta melko pian totesin että voisin suunnata jo takaisin talolle. Olihan päivän tavoite jo saavutettu. :)
Torstai 19.3
Hobart Big Ticket Tour
Läksin jälleen bussipelillä kohti keskustaa n. aamukahdeksan maissa. Yhdeksältä tuli pikkubussi noutamaan minut Information Centeriltä, ja opas Mark osoittautui samantien ihan huipputyypiksi. Tyyppi alkoi tuosta vaan nimetä suomalaisia urheilijoita ja rallikuskeja ja ties mitä Suomi-asioita. :D
Ensimmäinen pysähdys oli Cadbury Chocolate Factoryllä. Meidän harmiksemme itse tehdas puolelle ei ole päästetty turisteja moneen vuoteen, joten meidän oli vain tyydyttävä matkamuistokaupan, suklaakaupan ja videoesityksen tarjontaan.
Salakuva meidän oppaasta. muhaha.
Siellä oli näytillä paljon hienoja vanhoja esineitä, kaikki jollaintapaa suklaaseen kai liittyviä. Jos olisivat olleet myynnissä niin olisin varmaan sortunut ostamaan äiskälle vähän tuliaisia..! :)
Valitettavasti tämä ei ollut sellainen "Ota tästä niin paljon kuin jaksat kantaa" -arkku.. :(
Sitten jatkettiin taas matkaa!
Kuten kuvasta (jotakuinkin) näkyy, meitä ei ollut liiaksi tuolla tourilla. Minun lisäkseni siellä oli 2 naista Englannista, ja yksi mies Saksasta. Kaikki kolme olivat iältään ymmärtääkseni siinä 60 hujakoilla. Naiset olivat oikein mukavia, saksalaismies hieman.. mielenkiintoinen tapaus. :D Puhui muunmuassa jatkuvasti meidän oppaan päälle, niin että melkein sääliksi kävi Markia joka kymmenettä kertaa kärsivällisesti yritti alkaa kertomaan informaatiota samasta paikasta että päästäisiin jatkamaan matkaa, ja meidän saksalainen innoissaan alkaa selittämään jotain aivan muuta siihen päälle. Nojoo, siitä lisää myöhemmin.
Ylitettiin matkalla silta joka oli ennen ollut junarata.
Pientä nippelitietoa: Nykyään Tasmaniassa ei kulje ollenkaan matkustajajunia, ainoastaan tavarajunia.
Seuraava pysäkki: Bonorong Wildlife Sanctuary!
Selvennyksenä niille joille sana sanctuary ei soita kelloja; kyseessä ei siis suinkaan ollut mikään eläintarha vaan villieläinten turvapaikka, missä loukkaantuneet / orvoksi jääneet yksilöt saavat asianmukaista hoivaa ja ruokaa ennenkuin ne vapautetaan takaisin luontoon. :)
Tämä söpöläinen tässä on lajia nokkasiili! ♥ Englanniksi Echidna.
Yllä: Huisin suloinen vauva-vompatti tyttönen nimeltänsä Star. ♥
Säyseä koala-herra jonka nimeä en juuri nyt satu muistamaan. :)
Tuola Bonorongissa meille kierroksen pitänyt nuorimies (kuvassa vompatin kanssa) toi meille tuohon näytille kuvassa näkyvän koalan, kertoi siitä ja yleensäkin koalista kaikenlaista mielenkiintoista infoa, ja lopuksi asetti sen tuohon oksalle sitä varten että halukkaat saivat otattaa kuvia sen kanssa. Koalan viereen sai mennä, ja rapsutella selästä. Ainoa kielto oli että älkää viekö mitään aivan sen naaman lähelle, sillä mitä ikinä naaman lähelle tulee, se yrittää puraista vaikka kiltti onkin.
Ja mitä meidän saksalalainen tekee kun hänen vuoronsa tulee? Tunkee naamansa aivan koalan naaman lähelle ja yrittää suurinpiirtein antaa pusun. Se opas poika sai kaksi kertaa vetää tämän pois siitä läheltä ettei koala ehtisi purra. :D että niin. Mielenkiintoinen tapaus.
Kivointa oli syöttää kenkuruita!
Hurrja Tasmanian tuholainen!
Surullinen fakta minkä sain tuolla kuulla oli että nämä pikku otukset vähenevät parhaillaan kovaa vauhtia Tasmanian mailta. :(
Jostain 1990-luvun paikkeilta tähän hetkeen niiden kanta on vähentynyt yli 80%, syynä tauti nimeltään Devil Facial Tumour Disease, jota esiintyy ainoastaan Tasmanian tuholaisilla. Laji on nykyään äärimmäisen uhanalainen ja sitämyöten myöskin rauhoitettu.
-
Taas jatkettiin matkaa.
Saatiin historiapläjäys mm. Lake Illawarra -laivasta, joka törmäsi The Tasman Bridge siltaan 1975.
Ja pysähdyttiin paikalla josta jotakuinkin Tasmania sai alkunsa. :)
Ja pysähdyttiin The Old Hobart Zoo'n edessä, tunnettiin ennen nimellä Beaumaris Zoo.
Kyseinen eläintarha lopetti toimintansa 1937.
Tuolla kuoli viimeinen Tasmanian tiikeri.
Aikamoista.. :]
-
Seuraavaksi oli vuorossa Mt Wellington - se 1270m korkea pikku kukkula joka näkyy Lucyn ikkunasta! :)
....siellä vähän tuuli. :) Vähän = mun oli oikeasti vaikea liikkua / pysyä edes pystyssä.
Kaikenkukkuraksi siellä myös satoi. Joka tuntui siltä että olisi satanut pieniä neuloja naamaan :D
Siitä huolimatta, se oli hieno kokemus ja upea paikka!
♥
Perjantai 20.3
The Wineglass Bay Tour
Tälle tourille tuli pikkubussi mua hakemaan oikein talon edestä. :) Ja tälläkertaa meitä oli ryhmässä myös täydet 13. Aurinko paistoi jälleen pilvettömältä taivaalta ja toivotti meille hyvää huomenta!
Ensimmäisenä pysähdyttiin verryttely- ja vessatauolla tämmöisellä ihanalla rannalla jonka nimeä en muista.
Ja seuraavaksi ihastelemaan The Great Oyster Baytä.
The Spiky Bridge. Sillasta tehtiin tuollainen etteivät idiootit lampaat hyppelisi alas siitä. :D
Coles Bay. :)
Ja lopulta saavuttiin parkkipaikalle josta lähdettiin kävelemään ylös kohti Wineglass Bay'n näköalapaikkaa!
Sieltä näköalapaikalta 5 meistä halusi vielä lähteä kävelemään alas itse rannalle, joka oli muistaakseni 2,5h sinne ja takaisin. Reitti oli aikamoista reeniä jaloille, mutta minä nautin kyllä suuresti ja maisemat sekä kävellessä että itse rannalla olivat todellakin sen pienen vaivan arvoisia!
Rannalta samaa reittiä takaisin ja näköalapaikalta vielä parkkipaikalle.
Selkä oli aivan hiessä repun ansiosta, mutta siitä huolimatta fiilis oli mahtava ja kaikilla hyvä mieli! :)
Lauantai 21.3
The Salamanca Markets
Joka lauantai Hobartissa Salamaca Placessa pidetään Salamanca Markets, kesäinen tori ulkosalla jossa on jos jonkinsortin tapahtumaa ja - niinkuin useimmilla toreilla yleensä - myynnissä vaikka mitä, mutta ennenkaikkea paikallista ja käsintehtyä. :) Olin varannut koko lauantain ihan vain sitä varten että pääsisin kokemaan minkälainen tuo kuuluisa tori oiken onkaan.
Ja ihanahan se oli!
Minulle kehkeytyi tuolla kierrellessä hirveä tarve saada itselle tämmöinen ihana ja värikäs hippireppu! :D Jossain vaiheessa matkaa kyllä pakko hankkia!
Musiikkipuolen hoitivat useat eri artistit ympäri toria, lähinnä akustisten kitaroiden kanssa. Ja siitäkös minä nautin kovin ♥
Ja siinä ehkä suurin tällä Australian reissulla kehkeytynyt uusi rakkaus:
♥Combi-van!♥
Uusi asia lisätty elämän niin kutsuttuun bucket list'iin, päästä joskus edes hetkeksi kunnon roadtripille kiertämään ulkomaita tuollaisen kanssa! There's just something special about them. :)
Mitään en sitten loppujenlopuksi kumminkaan ostanut, sillä kaikki oli tapansa mukaan melkoisen kallista. Mutta nautin suuresti ihan pelkästään siellä kiertelemisestäkin! :)
Pian takaisin Lucylle palattuani syötiin, ja minä tein salaatin.
Omnomnomnom että oli hyvää. Rakastan kuinka täällä panostetaan salaatteihin. ♥
Sunnuntai 22.- maanantai 23.3
The Cradle Mountain Tour
Tästä kyseisestä paikasta olin kuullut niin paljon kehuja, ja se on kuulemma ehdottomasti yksi niistä "jos menet Tasmaniaan niin sinun on pakko käydä täällä" -paikoista, että tottahan minä sitten järjestin niin että sinne pääsin! :) Cradle Mountain on melkoisen matkan päässä Hobartista, mutta matkailutoimistossa vieraillessani olin onnekas löytämään sellaisen tourin joka lähti Hobartista mutta myös palasi sinne, ja hintaan sisältyi vielä majoituskin!
Tälle tourille oli todella aikainen lähtö, aamuseitsemältä keskustasta, ja niin aikaisin sunnuntaina ei vielä bussit kulkeneet, joten menin lauantaina Lucyn äidille yöksi sillä tämä asuu lähempänä keskustaa. Suunnitelmana oli siis aamulla kulkea sieltä taksilla keskustaan, mutta illalla ihana Lucyn äiti tarjoutui antamaan kyydin että minulta säästyisi sekin raha. ♥
Siispä aamuseitsemältä jälleen vanhan tutun Visitor Information Centerin edestä tuli pikkubussi noutamaan, ja kuljetti minut sekä erään lontoolaistytön 1,5h päähän missä toinen bussi ja muu ryhmä meitä odotti. Siellä meidän tour-guide Matt toivotti meidät tervetulleeksi ryhmään, he olivat olleet tienpäällä jo 2 päivää. Ja se ryhmä btw, oli aivan huippu! Paljon nuoria ihmisiä, ja bussin taakse vapaille paikoille istuttuamme alettiin heti juttelemaan vieressä olevien kanssa kaikesta. :)
Tiesin että tästä reissusta tulisi huippu!
Melkoisen pitkän ajomatkan aikana pysähdyttiin tietysti vessassa, mutta myös mm. ostamaan ruokatarvikkeita illan grillailuja varten. Sieltä jatkettiin meidän majoitukselle jonne jätettiin perävaunu sekä ylimääräiset kamppeet ja ruuat, ja suunnattiin samantien kohti Cradle Mountainia joka sijaitsi n. tunnin ajomatkan päässä majoituksesta.
N. klo 14 aikoihin päästiin vihdoin perille. Meidän ryhmä käveli 2 tunnin reitin, joka toisinsanoen oli Dove Laken ympäri. Ja jälleen kerran ei voi muuta sanoa kuin että
aivan _ mielettömän _ upea _ paikka! ♥
Alla; Dove Lake ja näkymä itse Cradle Mountainille. :)
Olisin voinut kävellä tuota 2 tunnin reittiä ja muutenkin tuolla vaikka koko päivän! Aivan mielettömän upea paikka, ja jälleen kerran: säät todellakin suosi. ♥♥
-
Kuuden aikaan illalla saavuttiin takaisin majoitukselle, asetuttiin huoneisiin ja alettiin samantien valmistelemaan illan syömisiä.
Ja tämä pikkukaveri oli nimeltään Coco. :) Coco tykkäsi kovasti noutaa palloa ja sitähän me tehtiin hyvän aikaa (tunnustus: unohduin leikkimään koiran kanssa ja kaikki muut olivat sillä aikaa tehneet yhteisvoimin salaatit ja alkoivat jo kiikuttaa pöytään astioita.. ehe. hups..)
Mutta autoin mä kantamaan niitä astioita! :D :D
Makoisan yhteisen aterian jälkeen opas Matt kävi hakemassa puita ja sytytti tulipaikkaan leiritulen.
Kuinka voikaan olla jotain niin yksinkertaista mutta silti lumoavaa kuin elävä tuli, ja vielä leirituli ulkona jota ei ole kyllä saanut kokea pitkään aikaan. ♥
Nuotion äärellä istuttuamme lähdettiin vielä ennen nukkumaanmenoa bongaamaan villieläimiä pilkkopimeään - Mattin opastuksella ja yhdellä isolla taskulampulla varustettuna tosin. :)
Se oli huisin hieno kokemus, mutta mikä mussa herätti sen isoimman vau - reaktion oli se tähtitaivas. Tähtitaivas täällä, jos pääset johonkin vähänkin kauemmas kaupungin valoista, saati sitten johonkin pilkkopimeään, on aivan uskomaton. Sellainen että sitä tuijottaessa alkaa niska kramppaamaan sillä et vaan voi lakata tuijottamasta sitä niskat kenossa ja suu auki, ja ainoat sanat mitä sieltä suusta tulee on jotakuinkin "Oh wow. Wow. .......wow.. just... wow." :D :)
Maanantai aamuna lähdettiin kahdeksalta taas liikenteeseen, ja pysähdyttiin matkalla tekemään pieni aamukävely sateessa ylös Tulampangalle (toiselta nimeltään Alum Cliffs).
Ja aivan mahtavat maisemat oli kyllä sieltäkin!
Alum Cliffs'ien jäljeen seuraava pysäkki oli tuommoinen hunajamesta missä oli ainakin 55 erilaista sorttia hunajaa maistettavana ja ostettavana :D
Hunajamaistelun jälkeen oli vuorossa taas yksi villieläinten turvapaikka kierros,
Trowunna Wilflife Sanctuary'ssä.
Alla; kuvista ylhäällä oikealla kulmassa; noin pieniä Tasmanian tuholaiset on syntyessään. About riisinjyvän kokoisia, verrattavana alla 5-sentin kolikko. :)
♥ halittava vompatti ♥
Sateen kastelema kenkuru. :)
En meinannut saada tarpeekseni tuosta kenguruiden kanssa hengailusta! :D
Niin siistiä. Ja mieltä rentouttavaa. Terapeuttista. ♥ Siellä me puhistiin toistemme korviin ja mietittiin yhdessä maailman menoja. 2,5 tuntia hurahti tuolla aivan sairaan nopeasti. :)
Trowunnan jäljeen alettiin suuntaamaan takaisin kohti Hobartia.
Onnellisena ja tyytyväisenä huikeasta 2 päivän Cradle Mountain reissusta saavuin keskustan kautta Lucylle maanantai-iltana n. kuuden aikaan.
24.pvä tiistaina eli viimeisenä päivänäni järjestelin seuraavan päivän lähtöön liittyviä asioita, ja illemmalla mentiin vielä kerran Lucyn äidille syömään ja viettämään aikaa tämän ja tyttöjen kanssa.
Keskiviikkona lähti kone Hobartista 8:40 takaisin kohti Sydney'ä.
-
Kyllä taas saa todeta näin jälkeenpäin näitä tätä postausta kirjoitellessani, että olen todella iloinen että päätin lähteä tuolle reissulle! :) Vaikka alkuun arveluttikin että kuinka mahdan viihtyä yksin ja kuinka paljon kuluja koko reissusta koituisi, mutta onneksi kuuntelin sitä ääntä pääni sisällä joka sanoi että todellakin käytät noin mielettömän tilaisuuden nähdä uusia paikkoja ja saada uusia kokemuksia! Ja kyllä kannatti! ♥
Kiitos Mattille joka heitti idean ilmoille, kiitos ihanalle ja vieraanvaraiselle Lucylle jonka luona sain asustella reissuni ajan, kiitos Rodneylle joka mokoma halusi antaa mulle etukäteis syntymäpäivälahjan ja lykkäsi käteen rahaa jotta pääsisin noille upeille toureille!! Ja kiitos tietty mahtaville tourien järjestäjille!
Oli mahtava reissu! :)
